Hänen Pyhyytensä XIV Dalai-Lama

Opinnot Tiibetissä

Dalai-laman koulutus alkoi hänen ollessaan 6-vuotias. 25-vuotiaana, vuonna1959, hän väitteli buddhalaisen filosofian korkeimman asteen tohtoriksi, jonka akateeminen arvo on geshe lharampa. Julkinen väittely pidettiin tiibetiläisen kalenterin mukaisen vuoden 1. kuukauden Monlam-juhlan yhteydessä Jokhangin luostarissa Lhasassa.

14-vuotias hallituksen pää

Vuonna 1950 oli 14-vuotias Dalai-lama joutunut ottamaan valtion päämiehen vastuun sijaishallitsijalta Tiibetin kansan rauhoittamiseksi Kiinan kansan vapautusarmeijan hyökättyä Tiibetiin.

1954 Dalai-lama matkusti Pekingiin neuvottelemaan Tiibetin tilanteesta puhemies Maon ja Kiinan hallituksen kanssa, johon kuuluivat mm. Chou En-laija Deng Xiaoping. Neuvottelut eivät johtaneet mihinkään, mutta Dalai-lama tapasi Pekingissä myös Intian pääministeri Nehrun ja Neuvostoliiton korkeinta johtoa.

Sovinnon haku johti Itä-Tiibetissä kiinalaisten otteiden kovenemiseen ja se puolestaan kansannousuun, joka levisi muuallekinTiibetiin.

Maaliskuussa 1959 Lhasassa syntyi spontaanisti suuri mielenosoitus, jossa kiinalaisia vaadittiin poistumaan Tiibetistä ja tunnustamaan Tiibetin itsenäisyys.Kiinan armeija lopetti mielenosoituksen kovaa väkivaltaa käyttäen ja Dalai-laman henki oli vaarassa, joten kansansa pyynnöstä ja neuvonantajiensa vaatimuksesta hän lähti pakomatkalle kohti Intiaa.

Intia antoi turvapaikan Dalai-lamalle ja muille Tiibetin pakolaisille, joita nyt onIntiassa noin 120000. Dalai-lama on vuodesta 1960 lähtien asunut Dharamsalassa, josta käsin hän johtaa pakolaishallitustaan ja Tiibetin autonomia pyrkimyksiä. 

Dalai-laman rauhanomaiset ratkaisu pyrkimykset johtivat miehittäjien koveneviin otteisiin Tiibetissä. Muu maailma on suuren ihailun ja kunnioituksen vallassa seurannut Dalai-laman sitkeyttä ja johdonmukaisuutta. Vuonna 1989 hänelle myönnettiin toiminnastaan ja ajattelutavastaan Nobelin rauhanpalkinto.

Ensimmäisinä vuosinaan maanpaossa Dalai-lama vetosi YK:hon ja muihin kansainvälisiin organisaatioihin, mutta tuloksena oli vain lausuntoja. Niin hän

totesi, että hänen tärkein tehtävänsä on varmistaa Tiibetin kielen ja kulttuurin säilyminen sekä kotimaassaan että maanpaossa. Lasten koulutus Intiassa järjestettiin kansainvälisten lahjoitusten ja virallisen kansainvälisen avun turvin, ja korkeampien opintojen instituutista alkoi kehittyä yliopistotasoinen opinto-ja tutkimuslaitos tiibetiläisille ja tibetologeille. Yli 200 Tiibetin luostaria on perustanut Intiaan toisen pääluostarinsa, jossa säilyvät tekstit ja muu uskonnollinen tarpeisto, joka on keskeinen osa Tiibetin kulttuuria ja tiibetiläistä elämäntapaa. Tiibetin esittävien taiteiden instituutti (TIPA) perustettiin jo vuonna 1959.

Nobelin rauhanpalkinto 

1989Norjan Nobel-komitea myönsi 1989 Nobelin rauhanpalkinnon 14. Dalai-lamaTenzin Gyatsolle, Tiibetin kansan hengelliselle ja poliittiselle johtajalle.

"Komitea haluaa korostaa sitä tosiseikkaa, että Dalai-lama on johdonmukaisesti vastustanut väkivallan käyttöä taistelussa Tiibetin vapauden puolesta. Sen sijaan hän on edistänyt molemminpuoliseen suvaitsevaisuuteen ja kunnioitukseen perustuvia rauhanomaisia ratkaisuja yrittäessään pelastaa kansansa historiallista ja kulttuurista perintöä. Dalai-lama on kehittänyt rauhan filosofian, jonka perustana ovat hänen oma suuri kunnioituksensa kaikkea elämää kohtaan ja yhteisvastuu, jonka piirissä on koko ihmiskunta ja koko luonto."

Teksti ja käännökset: Tuula Saarikoski